28. huhtikuuta 2014

Rutiinit

Iltapuuron jälkeen on vuorossa iltatoimet.
Poika meneekin monesti omatoimisesti vessaan, kun puuro on syöty.
Vaipan vaihto ja D-vitamiinit.
Hampaiden pesu, naaman ja käsien pesu.
Yökkärit päälle(jos laitetaan).

Sen jälkeen poika menee itse makuuhuoneeseen, sammuttaa valot, kiipeää sänkyyn ja laittaa yövalon päälle. Sen jälkeen pää tyynyyn ja kuuluu käsky peittelemään, "peittoo!".


Näin siis käy niinä iltoina/päivinä, kun minulla ei ole ollut töitä, tai on ollut päivävuoro. 

Niinä päivinä, kun minulla on aamuvuoro, on pojan päivärytmikin aina sama, ja silloin myös illalla ollaan rauhallisempia kotona, ja iltatoimet menee hyvin.

Jos minulla on päivä- tai iltavuoro, niin heti pojalla menee hommat plörinäksi. Kai se sekoittaa sen pakkaa niin, että enää ei illalla jaksetakkaan syödä puuroa, iltatoimet ei kiinnosta, ja nukkumaan ei mentäis millään.

Tai jos päivällä on jotain "ylimääräistä", esim. päiväunet jää lyhyiksi, tai päiväruoan saanti venähtää, tämä näkyy heti illalla.


Odotankin niin sitä, että voin taas olla pojan(ja vauvan) kanssa kotona, ja saadaan taas rytmit ja rutiinit kohdalleen. Tosin, eihän sitä tiedä miten se arki sitten sujuu(varsinki pojan kohdalla), kun on toinenkin lapsi.

Eilen Kristian yllätti ihanasti. Istuttiin sohvalla, ja sanoin Kristianille että älä töni äitin mahaa, vauva on siellä. No, poitsu sano innossaan et vauvva!, laitto pään mun mahan päälle ja sano aiii :')<3.

Muutenkin innoissaan aina kaupassa osottellee vauvoja ja jää pitkäksi aikaa tuijottamaan niitä. Jospa se tämän tulokkaan ottais sitten ihan hyvin!

22. huhtikuuta 2014

Mitäs meille

Ei oikeastaan mitään ihmeellistä. Poika viihtyy tosi hyvin päiväkodissa, vaikka ainahan se on viihtynytkin. Taitaa olla ihastunut yhteen ryhmänsä tyttöön, kun aina kotona ja päiväkodin ohi ajettaessa hokee sen nimeä.. ;).




Ja voi sitä puheen määrää. Tässä kuukauden aikana(kun viimeeksi siitä kirjoitin), on tullut aivan järjettömästi lisää sanoja. Ja lauseita! Esim. "hyvää ruokaa", "ei saa ottaa", "ei saa koskea", "ei kutita", "ruoka loppu". (Ei nyt tietenkään aivan nuin oikein).

Hirveän mustasukkainen on minusta. Sisko oli nyt pääsiäisenä täällä käymässä, niin ei yhtään tykännyt, jos sisko koski minuun. Heti alko vihanen huuto ja läpsiminen. Ja kokoajan hän tahtois tulla "syvviin". Muuten ihanaa, mutta kun sylissä ollessa painaa mahaa niin paljon, että en voi kauaa pitää. Mitenhän tuo suhtautuu sitten kun on isompi maha vielä.. Ja mitenhän lie suhtautuu vauvaan sitten.

Ekat vauvanvaatteetki tullu ostettua <3
Vauvasta puheen ollen, odotan kärsimättömänä (kunnon)liikkeitä! En muista kyllä yhtään, missä vaiheessa viimeeksi niitä aloin tuntemaan. Välillä tuntuu aina niitä hassuja tuntoja tuolla mahassa, mutta ei ne välttämättä vauvasta tuu.

Väsymys tuntuu vähän jo hellittävän, mutta on tää vieläki aika raskasta, käyä töissä ja hoitaa kotia samalla. Hemoglobiini oli tosi hyvä viime neuvolassa pari viikkoa sitten. Verenpaineet hieman alhaiset. Paino laskusuunnassa vielki.  Nyt viikkoja 17+4, joten puolivälissähän sitä kohta ollaan ;).

Ah ihanaa, kunnon kesäruokaa!
Meillä oli tosi ihana pääsiäinen. Perjantaina käytiin ensin miehen kotona vierailemassa, ja vielä illalla mun kotona pikaisesti. Lauantaina piti sit käydä vielä töissä, ja töiden jälkeen sisko tulikin yökylään. 

Sunnuntaina nautittiin ihanasta ilmasta ulkona, ja mentiin sit siskon kanssa meille kotiin, jonne tuli vain iskä ja äiti, ja me sisarukset ilman puolisoita ja lapsia. Syötiin hyvää ruokaa ja nautittiin ilta-auringosta ja saunakin lämmitettiin.



Eilen maanantaina lähettiin heti HopLopin auettua sinne pariksi tunniksi meidän pikku perheellä. Loppupäivä oltiinkin iltaan asti kokoajan ulkona; otettiin aurinkoa, syötiin jätskiä ja käytiin pyöräretkellä <3


Ihanaa kun kahvi taas maistuu, iltakahvit terassilla <3
Ja ihana piha..
Eihän tässä enää kauaa mee, kun on jo kunnon kesä! <3